Edullisin kulutusluotto 2022

Kilpailuta edullisin kulutusluotto 2022

Etsi edullisin edullisin kulutusluotto 2022 nopeasti. Katso Suomen suosituimmat lainankilpailuttajat alhaalta. Kilpailuttamalla voit hakea joko kulutusluottoa tai yhdistelylainaa oman tarpeesi mukaan. Palvelut ovat ilmaisia ja lainahakemus on nopeaa. Lainapäätöksen saat jo muutamassa minuutissa.

Suomen suosituimmat lainankilpailuttajat



Accounts

Free Trial

Projects

SSL

Suomen Yhdistelylaina

Kilpailuta yhdistelylainat

Yhdistä kalliit osamaksut tai muut lainat yhdeksi halvemmaksi lainaksi

Suosituin yhdistelylainojen kilpailuttaja

100% kotimainen

Turvallinen – Jopa satoja tuhansia käyttäjiä Suomessa

Sortter

Kilpailuta kulutusluotot

Kilpailuta kulutusluotot parhaalla korolla

Suomen suosituimpia kulutusluottojen vertailupalveluja

Parhaan koron takuu

Kotimainen ja turvallinen

8 kysymystä ja vastausta kulutusluotoista

1. Ketkä myöntävät kulutusluottoja?

Kun haet kulutusluottoa, tarkista aina kuka luoton sinulle myöntää. Kun kilpailutat kulutusluoton lainankilpailutuspalven kautta, saat useamman tarjouksen eri rahoittajalta. Myös osamaksusopimuksissa esimerkiksi huonekalukaupassa rahoituksen lähes aina myöntää joku rahoittaja vaikka kaupat tehdäänkin liikkeessä. Kulutusluottoja myöntäviä rahoittajia ovat pankkien lisäksi lukuisia muita yrityksiä, jotka ovat rekisteröityneet Etelä-Suomen aluehallintoviraston luotonantajarekisteriin

2. Mikä taho valvoo rahoittajia ja kulutusluoton myöntäjiä?

Finanssivalvonta valvoo pankkeja ja pankkisidonnaisia rahoitusyhtiöitä. Luotonantotoimintaan ei kuitenkaan vaadita Finanssivalvonnan myöntämää toimilupaa. Rahoittajien tulee kuitenkin rekisteröityä Etelä-Suomen aluehallintoviraston luotonantajarekisteriin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto puolestaan valvoo kuluttajiin kohdistuvaa luotonantoa.

3. Miten vertaan kulutusluotot keskenään?

Paras tapa vertailla kulutusluotto on katsoa luoton todellinen vuosikorko. Todellisessa vuosikorossa otetaan lainan koron lisäksi myös muut luoton kustannukset, kuten tilihoito- ja käsittelymaksut, tilin avausmaksut, osamaksutlisät ja lyhennysaikataulu. Kilpailutuspalveluiden kautta saat nopeiten useamman tarjouksen, josta voit vertailla edullisimman lainan itsellesi.

4. Voinko perua luottosopimukseni jonka jo allekirjoitin?

Kuluttajalla on oikeus perua allekirjoitettu luottosopimus 14 päivän kuluessa. Luotonantaja voi periä luoton koron tältä ajalta, jolloin luotto on ollut sinun käytettävissäsi.

5. Voiko rahoittaja vaatia minua maksamaan luotto kerralla pois?

Luottosopimuksessa voi olla maininta, että rahoittajalla on oikeus periä luotto kokonaan pois, mikäli kulutusluoton maksuerän maksaminen viivästyy. Tässä tapauksessa kuluttaja joutuu maksamaan luoton takaisin yhdellä kerralla. Näissä tapauksissa voidaan kuitenkin koittaa sopia asia ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Usein maksueriin voidaan pyytää myös maksuaikaa.

6. Mikä on korttiluotto?

Korttiluotot ovat monipuolisia maksuvälineitä, jotka tarkoittavat luottokortteja. Luottokortteja löytyy monenlaisia ja ne voidaan jakaa yleisluottokortteihin ja eritysluottokortteihin. Yleisluottokortit käyvät maksuvälineen lähes kaikissa liikkeissä niin kotimaassa, ulkomailla kuin verkossakin. Käteisnostot sekä laskujen maksaminen on myös näillä korteilla mahdollista. 

Eritysluottokortit ovat esimerkiksi liikkeen omia kortteja, jotka käyvät vain niissä liikkeissä, jotka kortin myönsivät. 

Muita luottokorttityyppeja ovat esimerkiksi:

  • Bonuspiste-luottokortit
  • Palkintopiste-luottokortit
  • Lentopiste-luottokortit

Luottokorteista perittävät kustannukset ovat mm. vuosimaksu, luoton korko sekä käteisnoston kulut.

7. Mihin käyttöön luotollinen tili sopii?

Luotollinen tili sopii jatkuvaan kulutukseen, josta nostetaan pienempi tarvittava summa ja joka maksetaan myöhemmin pois. Luotollisessa tilissä on käytettävissä ennalta sovittu luottoraja, eli limiitti. Muita nimetyksiä vastaaville tileille on esimerkiksi joustoluotto. 

Korko lasketaan luotollisissa tileissä on käytössä olevan luottomäärän mukaan.

8. Mitkä lainat lukeutuvat kertaluotoiksi?

Kertaluottoihin lukeuvat mm. osamaksut ja pikalainat.

Osamaksut

Osamaksu on yleinen maksusopimus, jolla rahoitetaan suurempia hankintoa. Esimerkiksi autokaupassa osamaksusopimukset ovat todella yleisiä. Omistusoikeus siirtyy kuluttajalle yleensä vasta kun viimeinen maksuerä on maksettu.

Pikalainat

Pikalainat ovat yleensä alle 3kk pituista pienempää vakuudetonta lainaa. Pikalainoja myöntäviä oli aiemmin valtavasti mutta lainoja koskevat lainmuutokset kiristivät toimintaa ja rahoittajia katosi alalta. Nykyään löydät muutamia rahoittajia, jotka myöntävät pikalainoja.

Kulutusluotto eri hankintoihin

Kulutusluottoa käytetään moniin eri tarpeisiin. Yllättävät menot voivat haitata taloudellista tilannetta, jolloin kulutusluoton tarjoama joustava maksuaika voi tulla kyseeseen. Oli sitten kyseessä auton rahoitus, kodin remontti tai muu menoerä, voi kulutusluotto tarjota joustoa. Alhaalla yleisimmät kohteet, jolloin kulutusluottoa haetaan:

Yleisimmät syyt hakea edullisin kulutusluotto 2022 ovat:

1. Auton hankinta

Auton hankinta on monelle pakollinen esimerkiksi töiden vuoksi ja rahan säästäminen käteisellä ostamiseen vie liian kauan. Laina sopii hyvin auton hankintaan, mikäli myyjä ei tarjoa rahoitusvaihtoehtoja esimerkiksi jos hankit auton yksityiseltä.

2. Kodin remontti

Äkilliseen remontointitarpeeseen sopiva remonttilaina auttaa teettämään remontin välittömästi. Monesti myös vähemmän pakollinen sisustusremontti halutaan toteuttaa heti inspiraation synnyttyä.

3. Matkailu ja harrastukset

Harrastukset ja matkailut ovat monelle niin tärkeitä, että ne halutaan toteuttaa välittömästi. Laina sopii tähän tarkoitukseen, jota voidaan maksaa myöhemmin osissa pois.

Suomessa toimivat rahoittajat ja pankit

Alta näet rahoitusyhtiöt ja pankit, jotka kuuluvat lainankilpailuttajien yhteistyökumppaneihin. Lue lisätietoa rahoittajista ja pankeista.

Palvelut kilpailuttavat lainasi mm. alla olevilta pankeilta – Löydä edullisin kulutusluotto 2022 sivustomme kautta

edullisin kulutusluotto 2022

Vuonna 1992 Virossa perustettu Big Bank on kansainvälinen toimija, joka on erikoistunut monipuolisiin rahoitusasioihin. Big Bank toimii Suomen ja Viron lisäksi myös Latviassa, Liettuassa, Espanjassa, Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa. Suomessa Big Bank avattiin vuonna 2009.

Big Bank palvelee monipuolisissa rahoitusasioissa ajasta, paikasta ja kellonajasta riippumatta. Big Bankin missio on tehdä rahoituksesta yksinkertaista ja antaa ihmisille mahdollisuus parantaa elämänlaatuaan. Big Bank tarjoaa erisummaisia lainoja eri menoihin ja hankintoihin. Kulut vaihtelevat lainoista riippuen, jotka kuitenkin esitetään sivuilla selkeästi ilman piilokuluja. Tarjolla on esimerkiksi autolainat ja remonttilainat.

Lainan hakijan tulee olla vähintään 22-vuotias Suomen kansalainen tai Suomessa vakituisesti asunut henkilö. Raha-asiat tulee olla hyvin hoidettuna ja nettotulosi (palkka tai eläke) tulee olla vähintään 1200e/kk.

kulutusluotto 4000e 2021

Ferratum perustettiin vuonna 2005, jonka jälkeen sen toiminta on laajentunut kansainvälisesti. Tällä hetkellä Ferratum toimii 23 eri maassa. Ferratum Bank p.l.c on osa Ferratum Oyj:tä ja se on listattu Frankfurtin pörssin päälistalla. Ferratumin idea on keskittyä kasvuun ja kehittää palvelua sekä tuotteita ottaen kuitenkin asiakkaat aina huomioon.

Ferratumin visio on olla finanssialan johtava toimija sekä nopeissa pienlainoissa että muissa rahoituksen osa-alueissa. Sen periaatteita ovat luottamus ja läpinäkyvyys. Ferratum pitää tärkeänä olla avoin asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa. Yli 2 miljoonaa tyytyväistä asiakasta eivät voi olla väärässä. Ferratum on yksi suurimpia rahoitusalan toimijoita.

Kotisivut ja Ferratumin lainaehdot ovat selkeitä. Kuluista kerrotaan rehdisti mitään piilottamatta. Ferratum tarkistaa aina lainanhakijoiden tiedot ja luottokelpoisuuden.

Hakijan tulee olla täysi-ikäinen, raha-asiansa moitteettomasti hoitava Suomen kansalainen. Ferratumin Joustava-lainaa hakijan tulee olla vähintään 20 vuotias ja Prime-lainan hakijat vähintään 25 vuotiaita. Asiakaspalvelu palvelee suomenkielellä arkisin 8-18 välisenä aikana. Ensimmäistä lainaa hakiessasi myönnetty päätös maksetaan tilille kello 7-23 välisenä aikana. Vanhat asiakkaat voivat tehdä nostoja tililtä kellon ympäri.

Komplett Bank on norjalainen rahoituspalveluja tarjoava pankki, joka tarjoaa kulutusluottojen lisäksi jälleenrahoituspalveluja. Komplett Bank perustettiin vuonna 2014 ja se on Norjan pankkien talletussuojarahaston jäsen. Komplett Bank on osa Komplett Group-konsernia, jonka alla toimii useita Norjan johtavia verkkokauppatoimijoita.

Komplett Bank tarjoaa kulutusluottoa edullisesti. Asiakastyytyväisyys on oleellinen osa sen toimintaa. Komplett Bankin pyrkimys on tarjota markkinoiden joustavinta rahoituspalveluja kuluttajille. Verkkosivustolta löydät kattavat tiedot lainanhakemisprosessista, jotka ollaan esitetty selkeästi ja perusteellisesti. Voit hakea sivuston kautta esim. autolainaa tai muihin menoihin tarkoitettua kulutusluottoa.

Komplett Bank Joustoluottoa voit hakea, mikäli olet vähintään 23 vuotias Suomen kansalainen tai pysyvästi Suomessa asuva. Sinulla tulee olla säännölliset tulot ja olet hoitanut raha-asiasi moitteettomasti.

Risicum kuuluu Aurajoki Nordin Oy:hyn, joka on palvellut rahoitusasioissa suomalaisia kuluttajia jo vuodesta 2005. Sen tarjoamat tuotteet ovat luotettavia, turvallisia sekä hyvin kohtuullisesti hinnoiteltuja. Risicum on vakavarainen yritys, joka palvelee kuluttajia ammattitaidolla luotettavien järjestelmien avulla.

Risicumin verkkosivuilta näet kokonaiskulut heti lainaa hakiessasi. Asiakastyytyväisyys on korkea selkeän kulurakenteen, edullisten korkojen ja joustavan takaisinmaksuajan vuoksi. Verkkosivusto on myös selkeä ja löydät tarvitsevat tiedot sivustolta nopeasti ja helposti.

Lainan hakijan tulee olla täysi-ikäinen, jolla on säännölliset tulot eikä maksuhäiriötä. Lainan hakijan tulee olla myös Suomen kansalainen tai vähintään 2 vuotta Suomessa asunut henkilö.

Kulutusluottojen korkokatto muuttui 2019

Kulutusluotoille asetettiin uusi korkokatto 1.9.2019. Korkokattolaki koskee kaikkia kulutusluottoja sekä luottokortteja. Korkokatto asetti luotoille rajan, jonka mukaan lainan nimelliskorko saa olla enintään 20% vuodessa. Ennen tätä alle 2000 euron lainoilla oli 50% korkokatto. Todellisen vuosikoron sijaan lainan nimelliskorolle asetettiin tiukennuksia.

Korkojen rajaamisen lisäksi lakimuutos rajasi myös muita kuluja. Tähän kuului lainojen ylläpito – ja muiden kulujen rajaaminen 150 euroon vuodessa. Maksuajan pidentämisestä perittävät kulut rajattiin 20 euroon vuodessa ja yksittäinen maksuajan pidentäminen ja siitä perittävä ylimääräinen kulu saa olla korkeintaan viisi euroa.

Muutokset ovat kuluttajille positiivinen muutos, sillä korot ja kulut laskivat ja kuluttaja voi saada aiempaa halvemman lainan. Lainan ominaisuuksiin, markkinointiin ja ehtoihin tuli myös lisää selkeyttä, joka helpottaa lainakulujen ymmärtämistä. Korkokatto kiristi toisaalta lainan myöntämisen kriteereitä. Luottoa on nykyään vaikeampi saada ja monesti hyväksytylle lainalle kriteerinä onkin esim. vakituiset palkkatulot tai eläke.
Uudella korkokatolla haluttiin kohtuullistaa kulutusluottojen hinnoittelua. Lakimuutoksella haluttaan tuoda myös selkeyttä luottojen kustannuksiin ja tavoitella suomalaisten velkaantumisen hidastamista.

Koronapandemian vuoksi asetettu 10% korkokatto

Koronapandemian vuoksi asetettiin 1.7.2020 väliaikainen korkokatto, joka rajasi tiettyjen kulutusluottojen enimmäiskoron 10%:een. Tämän tarkoitus oli pyrkiä vähentämään velkaongelmaisten talousvaikeuksia sekä varmistamaan että luoton korot ovat maltillisia. Kulutusluottojen väliaikainen hintasääntely on voimassa 1.7.2020 – 31.12.2020 välisen ajan, jolloin luotosta ei saa periä yli 10% korkoa. Tämän ajan myös muitakaan luotosta sovittuja maksuja ei saa korottaa.

Korkokaton lisäksi rahoittajien myöntämien kulutusluottojen suoramarkkinointi kiellettiin. Kielto koski kaikkia luotonantajia, luotonvälittäjiä ja muita tahoja. Kielto tarkoitti käytännössä sitä, että luottoja ei saa mainostaa postitse, puhelimitse tai sähköpostitse uusille, nykyisille tai edellisille asiakkaille. Lainoille asetettiin myös ehto ettei luoton mainonnassa saa antaa harhaanjohtavaa tietoa luoton korosta. Vaikka väliaikaisen hintasääntelyn jälkeen katsottiinkin korkojen taas nousevan, tulee lainojen myöntämisessä tulla ilmi se, että korko voi nousta kun tilapäinen korkokatto päättyy.

Marraskuussa 2020 hallitus päätti jatkaa korkokaton voimassaoloaikaa syksyys 2021 saakka. Tämä tarkoittaa että myös jatkossa uudet asiakkaat saavat kulutusluoton edullisesti.

Kilpailuta edullisin kulutusluotto 2022 ja säästä korkokuluissa

halvin kulutusluotto 2022

Tuleeko pysyvä matalampi korkokatto voimaan vuonna 2022?

1.8.2021 – 28.2.2022 välisenä aikana oikeusministeriön asettama työryhmä aikoo selvitellä mahdollisuuksia, jolla tehtäisi pysyviä muutoksia kuluttajaluottojen sääntelyyn. Sen lisäksi oikeusministeriö on asettanut seurantaryhmän seuraamaan kuluttajaluottotyöryhmän työtä. Työryhmän tarkoitus on selvittää mahdollisuuksia asettaa pysyvä matalampi korkokatto kuluttajaluottoihin, jolla estettäisiin väestön ylivelkaantumista. 

Työryhmän tarkoitus on myös valmistella pysyvää sääntelyä, joka koskee eritoten kuluttajaluottojen markkinointia. Tarkoituksena on myös tutkia mahdollisuutta alentaa korkoa niistä luotoista, jotka myönnettiin ennen 1.9.2019, jolloin 20% korkokatto määrättiin. 

Oikeisministeriön asettama työryhmä työskentelee 28.2.2022 loppuun asti, jonka jälkeen työryhmän ehdotetut muutokset päättyvät eduskunnan käsittelyyn. On siis mahdollista, että vuonna 2022 tulee voimaan laki, joka määrää pysyvän matalamman korkokaton sekä rajoitetumman markkinointisäännöstelyn.

Enemmän työryhmän tehtävistä ja tavoitteista voit lukea oikeusministeriön sivuilta täältä

Kulutusluotto ja lainsäädäntö

Kulutusluoton määritelmät

Kulutusluotto tarkoittaa luottoa, jonka rahoittaja myöntää kuluttajalle lainana, maksunlykkäyksenä tai muunlaisena taloudellisena maksujärjestelynä. Kuluttajaluottoon rinnastetaan sopimukset, jossa tuote siirtyy kuluttajan omistukseen sen jälkeen kun kuluttaja on maksanut kaikki maksuerät, mitkä sopimukseen on kirjoitettu. Tällaisia on esimerkiksi erilaiset autorahoitukset tai muut osamaksusopimukset. 

Kuluttajaluottoihin kuuluvat mm. seuraavan tyyppiset luotot:

  • Hyödykesidonnainen luotto – Rahoittaja tai myyjä antaa luottoa tietyn hyödykkeen hankkimista varten. Tähän lukeutuvat mm. osamaksukauppa ja luottokortilla maksaminen. 
  • Tililuotto – Luottokortin tai muulla tavoin maksettava kulutusluotto, jossa rahoittajan saatava riippuu siitä, paljon tiliä käytetään. Tällaisia ovat erilaiset joustoluotot, jossa kuluttaja voi nostaa tarvittavan summan ja käytetystä summasta peritään korot. 
  • Vertaislaina – Toiselta yksityishenkilöltä otettu luotto. Yleensä lainayhtiöt välittävät vertaislainoja mutta niiden rahoituksesta vastaa yksityishenkilöt. Pankkien tai luottoyhtiöiden sijaan raha tulee yksityishenkilöiltä, jotka haluavat tehdä voittoa. Tunnetaan myös nimeltä P2P-laina.
  • Järjestelylainat – Lainamuoto, jossa jo olemassa olevat lainat maksetaan pois yhdellä suuremmalla lainalla.

Kulutusluotot ja markkinointi

Kulutusluottojen markkinoinnissa on myös tarkat säädökset miten luottoja saa markkinoida hyvän tavan mukaisesti. Alta voit lukea markkinointia koskevat säädökset, jotka rajaavat kulutusluottojen markkinointia.

  • Kulutusluottoja ei saa mainostaa pääasiallisena keinona kun markkinoidaan muita kulutushyödykkeitä.
  • Kun markkinoidaan kertaluottoja on tällöin ilmoitettava aina todellinen vuosikorko. Mikäli hyödykkeen käteishinta ilmoitetaan, tulee samalla ilmoittaa sen luottohinta.
  • Tililuottojen markkinoinnissa on ilmoitettava todellinen vuosikorko kuvaavan esimerkin avulla, jossa esitetään luoton tyypillinen käyttö ja korot.
  • Ennen kertaluoton sopimuksen tekoa on kuluttajalle ilmoitettava tarvittavat tiedot ja sopimusehdot. Kuluttjaalle tulee antaa myös mahdollisuus tutustua näihin tietoihin kirjallisena.

Kulutusluottosopimusta koskevat säädökset

Kertaluotosta on tehtävä kirjallinen sopimus. Sopimuksessa tulee mainita seuraavat asiat:

  • luoton hinta
  • mahdollinen käteismaksuosuus
  • luoton eräpäivät sekä maksuerien suuruun
  • luoton kustannukset ja oikeus maksaa luotto ennenaikaisesti takaisin
  • muut sopimuksen ehdot

Kuluttajalla tulee olla oikeus maksaa kulutusluotto kokonaan pois ennen sen erääntymistä. Mikäli kuluttaja maksaa kulutusluoton ennenaikaisesti, on jäljellä olevasta saatavasta vähennettävä se osa luoton kustannuksista, joka kohdistuu käyttämättä jäävään luottosopimuksen aikaan. Jos luoton sopimuksessa on erikseen mainittu luottosuhteen perustamisesta aiheutuneet kulut eivätkä ne ole kohtuuttomat, voi luotonantaja periä ne tässä tapauksessa kokonaisuudessaan.

Kuluttaja-asiamiehen linjaukset koskien kulutusluottoja

Kulutusluotoista on tarkat säädökset ja linjaukset, jonka mukaan jokaisen rahoittajan ja kulutusluottoa tarjoavan yrityksen tulee toimia. Täydellisen listan voit katsoa kilpailu ja kuluttajaviraston kotisivuilta täältä. Alla näet tärkeimmät linjaukset koskien kulutusluottoja, jotka sinun on hyvä tietää. 

Kuluttajaluottojen markkinoinnissa tulee aina käydä ilmi kuka luoton tarjoaa tai välittää.

  1. Mikäli kulutusluoton mainoksessa esitetään luottosopimuksen ehtoja koskeva tieto, on samalla ilmoitettava luoton korko, todellinen vuosikorko sekä muut luottokustannukset. Samalla on esitettävä kulutusluoton määrä, luoton kesto sekä luottokustannusten yhteismäärä sekä maksuerien suuruun edustavan ja selvän esimerkin avulla. 
  2. Todelliseen vuosikorkoon tulee laskea aina kaikki luotosta perittävät kustannukset mm. tilinhoitopalkkiot ja luoton avausmaksut.
  3. Kulutusluotosta aiheutuvien kustannusten enimmäismäärä on rajoitettu lailla. 
  4. Ennen luottosopimuksen solmimista tulee kuluttajalle antaa selkeät ennakkotiedot luotosta hyvissä ajoin.
  5. Luottosopimus on tehtävä joko sähköisesti tai kirjallisesti.
  6. Kulutusluottoja markkinoidessa ei saa käyttää minkäänlaista painostusta tai asiatonta houkuttelua.
  7. Erillisiä lisämaksullisia viestipalveluita ei saa käyttää luottosuhteeseen liittyvissä asioissa.
  8. Tarvittaessa rahoittajan tulee erikseen selittää luoton keskeiset ehdot sekä muut ominaisuudet.
  9. Kytkykauppa on kielletty kulutus – sekä muissa luottoasioissa. Mitään muita palveluita ei saa kaupata luoton myöntämisen ohella.
  10. Kulutusluoton myöntäminen edellyttää rahoittajalta aina luottokelpoisuuden arviointia. Luottoa ei saa myöntää kuluttajille, joilla ei ole edellytyksiä maksaa luottoa takaisin.
  11. Kuluttajille tulee antaa tietoa sekä muita neuvoja maksuvaikeuksien välttämiseksi.

Kotitalouksien velkaantuminen - Analyysi velkaantumisesta



Korkokannat ovat alkamassa nousta Pohjoismaissa ja tämän odotetaan vaikuttavan ihmisten kykyyn maksaa laskunsa. Vaikka nn ennustettu että velanperintätapaukset kasvaa, tilanne vaihtelee läpi Pohjoismaiden. 

 

Uudessa Pohjoismaisessa velanperintäanalyysissä on keskitytty antamaan taloudellinen näkökanta Pohjoismaista, velanperijän näkökulmasta. Analyysi pohjautuu enimmäkseen Intrumin laajaan perintädataan, makroekonomisessa kontekstissa analysoituna. 

 

Altteimpina Tanska ja Norja

Kotitalouksien korkea velkasuhde tekee näistä maista altteimmat kärsimään korkotasojen noususta. Demograafiset haasteet kuitenkin vaihtelevat näissä maissa. Tanska kamppailee korkean nuorten työttömyystason kanssa, mikä on johtanut korkeampaan keskimääräiseen lainapääomaan nuorten lainanottajien keskuudessa, verrattuna vuoden 2015 viimeiseen neljännekseen. Norja taas on kokenut voimakkaan nousun ikääntyneiden maksuongelmissa, mikä on ollut monena vuonna nousussa.

 

Muutoksia ikääntyneiden luottokäyttäytymistavoissa

Ruotsissa ikäihmisten maksuongelmat ovat lisääntymässä, velanperintätapaukset ikäihmisten maksutapauksissa ovat nousseet 70 prosentilla. Syy ikääntyneiden velallisten maksuongelmien määrän voimakkaalle nousulle Norjassa ja Ruotsissa liittyy enimmäkseen muuttuvaan luottokäyttäytymiseen ja väestön vanhenemiseen. Ikäihmiset ovat tottuneempia ottamaan luottoa palveluiden ja tavaroiden maksamiseen, ja monien on vaikeampi totutella pienempään tulotasoon eläköitymisen jälkeen. Huoli kasvaa ikäihmisten velanperintätapausten kasvun vuoksi, vaikkakin keskimäärin tapaukset tässä ihmisryhmässä ovat vielä matalat.

 

Oikealla tiellä

Suomessa on Pohjoismaiden korkein työttömyysaste, mutta sen talous kasvaa asteittain. Velanperintä seuraa talouden kehitystä, ja on ennustettu laskujen vähenevissä määrin päätyvän perintään, ja useammat ihmiset pääsevät maksuongelmistaan irti. 

 

Intrum auttaa asiakkaitaan navigoimaan

Intrumin yleinen tavoite on näyttää tie vakaaseen talouteen. Intrumin Pohjoismaisessa velanperintäanalyysissä ja analyyttisissä palvelussa Intrum antaa neuvoa luottoriskien alueen navigointiin. Intrum aikoo julkaista Pohjoismaisen velanperintäanalyysin kahdesti vuodessa.

 

Korkokannat nousussa

Historiallisen matalien korkokantojen vuosikymmenen jälkeen rahapolitiikka alkoi kiristyä koko Pohjoismaissa vuonna 2018. Tämä on laajassa kontekstissa hyvä uutinen, sillä korkeammat korkokannat ovat tulosta kiihtyvästä taloudellisesta aktiivisuudesta. Samaan aikaan korkeammat korkokannat kasvattavat velanperintätapausten määrää. 

 

Ruotsin keskuspankki ja Norjan pankki antavat molemmat merkkejä korkokantojen noususta lähitulevaisuudessa. Euroopan keskuspankki aikoo katkaista velanosto-ohjelman vuonna 2019. Näin ollen, ohjauskorot näyttävät asettuneen nousujohdanteeseen koko Pohjoismaiden alueella. Kotitalouksien lainakorot nousevat tästä johtuen, joka vuorostaan vähentää niiden käytettävissä olevia tuloja, sillä suurempi osa tuloista käytetään lainojen korkojen maksuun.

 

Pudotus käytettävissä olevissa tuloissa voisi olla korvattavissa samantasoisilla palkkojenkorotuksilla. Kuitenkin, palkkojen kasvun odotetaan pysyvän verkkaisena. Velka on myöskin epätasaisesti jakautunut kotitalouksien välille. Taloudet, joissa on eniten velkaa tuloihin nähden, joutuvat kamppailemaan eniten, kun korkotasot lähtevät nousuun.

 

Korkokannat ja velanperintä

Kaikissa Pohjoismaissa suurin osa kotitalouksien velasta liittyy asumiseen. Sillä asuntolainat harvoin menevät perintään, on houkuttelevaa ajatella, että nousseilla korkokannoilla on vain rajoitettu vaikutus velanperintään. Tästä tuskin kuitenkaan on kyse.

 

Velanperintään vaikuttaa kotitalouden kyky maksaa laskunsa ajallaan. Korkeammat korkomaksut laskevat käytettävissä olevia tuloja, joka taas laskee käytettävissä olevan rahan määrää kaikenlaisten muiden luottolaskujen maksuun. Tämä taas lisää velanperintätapausten määrää, sillä kotitaloudet yleensäkin tarvitsevat enemmän aikaa säätääkseen kulutustottumuksiaan, kun käytettävissä olevat tulot ovat vähentyneet. 

Siksi, joksikin aikaa, perintätapaukset lisääntyvät, ennen kuin kotitaloudet sopeutuvat, tai palkkojenkasvu tasaannuttaa korkeampien korkokantojen vaikutukset.

 

Enemmän, mutta pienempiä velanperintätapauksia

 

  • Velanperintätapauksien määrä kasvoi 30 prosentilla vuoden 2017 toisen ja kolmannen neljänneksen välillä
  • Ruotsalaiset ikäihmiset joutuvat kasvavissa määrin velanperintään
  • Korkeampien korkokantojen ja putoavien talonhintojen kombinaatio jättää korkeavelkaiset kotitaloudet taloudelliseen ahdinkoon

 

Ruotsalaiset kuluttajat ovat pysyneet itsevarmoina, vaikka kuluttajien itsevarmuus on jotakuinkin pudonnut vuonna 2018. Suurin osa on itsevarmoja heiltä kysyttäessä heidän seuraavan 12 kuukauden taloudellisesta tilanteesta.

 

Tämän itsevarmuuden takana on useita tekijöitä. Työllisyys kasvaa nopeammin kuin työvoiman tarjonta, joka tarkoittaa että työttömyysaste putoaa. Paine työmarkkinoilla, yhdistettynä mataliin korkokantoihin on johtanut kasvaneisiin käytettävissä oleviin tuloihin. Jälkimmäinen kasvaa 3-4 prosenttia nimellisesti. Inflaatio pysyy matalana, joten todelliset käytettävissä olevat tulot ovat positiivisia. Lisäksi säästöjen määrä pysyy korkeana.

 

Taloudellinen puskuri

Korkeammat käytettävissä olevat tulot ovat johtaneet korkeampiin säästöjen määriin. Ruotsalaiset kotitaloudet laittavat säästöön vähän alle 20 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Melkein puolet näistä säästöistä ovat rahoitusomaisuuksissa. Tämä on hyvä uutinen velanperinnän kannalta, sillä rahoitusomaisuudet ovat huomattavasti helpommin rahaksi muutettavissa, kuin säästöt talolainojen ennakkomaksujen muodossa. Täten, suuret säästöt rahoitusomaisuuksissa tarkoittavat, että talouksilla on taloudellinen puskuri johon turvautua, jos tulee odottamattomia menoja.

 

Velanperintätapausten määrä kasvussa

Vaikka positiivista kehitystä kotitalouksille on ollut viime vuosina nähtävissä, velanperintätapausten määrä oli 30 prosenttia korkeampi vuoden 2018 toisella neljänneksellä, verrattuna samaan neljännekseen vuonna 2017. Samalla aikavälillä kokonaislainapääoma liittyen näihin tapauksiin on laskenut yli 20 prosentilla. Siten, keskimääräinen lainapääoma on pudonnut yli 1000 kruunua vuodessa, mitattuna nykyhinnoilla.

 

Voisi tulkita järjenvastaiseksi, että velanperintätapausten määrä kasvaa samaan aikaan, kun tulot nousevat ja työttömyys laskee. Kuitenkin, ekonomista aktiivisuutta seuraa rahoitustapahtumien kasvu, kun ostettujen tuotteiden ja palveluiden määrä kasvaa ja siten kurssit nousevat, koska raha vaihtaa omistajaa nopeammin juurikin ekonomisen aktiivisuuden kasvun vuoksi. Enemmän laskuja juontaa velanperintätapausten kasvuun, jopa vaikka suurempi osa laskuista maksetaan ajallaan.

 

Keskimääräisen lainapääoman pieneneminen sopii yhteen tämän argumentin kanssa. Silloin kun työttömyys todennäköisimmin laskee, lainapääoma todennäköisimmin nousee, ja toisinpäin. Teoria tämän takana on melko yksinkertainen. Rahoitustapahtumien määrä kasvaa tulojen kanssa. Tulot nousevat kun työttömyys laskee. Siten, laskujen maksamisen unohtamisen todennäköisyys kasvaa. Seurauksena, velanperintätapausten määrä kasvaa. Toisaalta, kun työttömyys kasvaa, palkkojenkasvu hidastuu. Jos tulojen heikkous on syynä velanperintätapausten määrälle, lainapääoma kasvaa, kun taloudet tukeutuvat luottokortteihin, autolainoihin ja talolainoihin. Täten nähdään tapausten määrän kasvua ja lainapääoman laskua yhteydessä yleiseen talouskasvuun.

 

Useampi ikäihminen velkaongelmissa

Velanperintätapausten, joissa velallisen ikä on yli 60, määrä on kasvanut vähän alle 50 prosenttia vuonna 2017, ja 70 prosenttia vuosina 2014-2017. Yli 60-vuotiaiden velallisten lainapääoma on kasvanut yli 30 prosenttia vuonna 2017, ja 85 prosenttia vuosina 2014-2017. 

Kokonaisuudessaan, vastaavat lukemat ovat 6 ja 56 prosenttia, kaikki lukemat nykyhinnoissa. Tämän kehitys nähdään myös Norjassa. 

 

Tähän on todennäköisesti kaksi syytä. Ensimmäinen on yli 60-vuotiaiden määrän kasvu. Toinen on ikäihmisten luottokäyttäytymisen muutokset. Tänään eläköityvät ovat tottuneempia maksamaan tuotteista ja palveluista luotolla verrattuna vanhempiin ikäryhmiin, mikä johtaa velanperintätapausten kasvuun.

 

Pilviä taivaanrannassa

Korkeat kotitalousvelat, putoavat asuntojen hinnat ja kasvavat korkokannat voivat johtaa velan takaisinmaksun laiminlyöntiin. Kotitaloudet, joissa on paljon velkaa, ovat ongelmissa jos talojen hinnat jatkavat laskuaan ja korkokannat nousuaan. Näiden yhdistelmä jättää taloudet haavoittuviksi. Ensimmäiseksi, laskevat asuntojen hinnat vähentävät jälleenrahoituksen mahdollisuuksia. Toiseksi, suurempi osa käytettävissä olevista tuloista käytetään korkojen maksuun, joka taas tarkoittaa, että taloudella on käytettävissä vähemmän rahaa muiden asumiskustannusten maksuun ajallaan. Vaikka talous kokonaisuudessaan näyttää tarpeeksi vahvalta selviytymään korkeammista korkokannoista, odotamme velkojen takaisinmaksun laiminlyöntien määrän kasvavan, kun korkokannat nousevat.



Velanperintätapausten määrä kasvaa nopeammin kuin yksilöiden määrä

Talouskasvu kiihtyy, kasvun oltua jonkin aikaa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Matalat korkokannat ja korkea kasvu julkisessa kulutuksessa teki taloudellisesta elpymisestä, öljynhintojen laskun jälkeen, vähemmän kivuliaan kuin oli odotettu. Seurauksena, sen vaikutuksen, että velanmaksun laimiinlyöntitapausten määrä “öljyalueella” kasvoi, tasaannutti muiden alueiden laiminlyöntitapausten väheneminen. 

 

Pitkällä aikavälillä matalat korkokannat ovat johtaneet ennätyksellisiin velkamääriin kotitalouksien joukossa. Suurin osa velasta liittyy asumiseen. Kuitenkin, talolainat harvoin päätyvät perintään. Ajanjaksoina, joina kotitaloudet elävät tiukalla budjetilla, talolainan maksulla on korkeampi prioriteetti. Joten, kun talolaina kallistuu, muut laskut menevät todennäköisemmin perintään. Täten odotamme velanperintätapausten määrän kasvua samaan aikaan, kun korkokannat kasvavat talouksilla, joilla on korkeampi velkataakka. 

 

Lainapääoma velanperintätapauksissa on kasvanut nopeammin kuin tapauksien määrä vuosina 2014-2017. Mutta vuoden 2018 toisella neljänneksellä tapausten määrän kasvu oli samaa luokkaa, kuin lainapääoman kasvu, molemmat 18 prosenttia korkeammat kuin vuotta aikaisemmin. Siten, ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen, keskimääräinen lainapääoma tapausta kohden, ei kasvanut verrattuna samaan ajanjaksoon vuotta aikaisemmin. 

 

Nuorilla vaikeuksia

  • Perintä vähenee edellisen talouskasvun vaikutuksesta
  • Laskeva mutta silti korkea velkataso syynä huoleen
  • Nuorilla vaikeuksia saada jalka oven väliin työmarkkinoilla, nuorten velan laiminlyönnillä heikompi kehitys kuin muilla ikäryhmillä



Velanperintä seuraa talouskasvun tasoittumista

Tanskan talous on näennäisen tasaisella polulla. Työmarkkinat kasvoivat asteittain vuosina 2012-2016. Viimeisen kahden vuoden työttömyysaste on vakinaistunut noin 4 prosenttiin. Vähentynyt velanperintätapausten määrä on tulosta positiivisesta talouskehityksestä viimeisen 6 vuoden aikana. 

 

Keskimääräinen lainapääoma on laskusuhdanteessa. Tälle on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin, talouden kasvu johtaa suurempiin tuloihin, joka taas nostaa kotitalouksien kykyä maksaa velkansa. Toiseksi, talouksien velkatasot laskevat asteittain. Vähemmän velkaa tarkoittaa vähemmän perintää. 



Tanskalaisilla kotitalouksilla edelleen korkea velkataso

Tanskalaisilla talouksilla on korkein velka-tulosuhde Pohjoismaissa. Mutta toisin kuin muualla Pohjoismaissa, velkatasot ovat laskussa. Tämä tarkoittaa, että tulot kasvavat nopeammin kuin velat. Kuitenkin, talouskohtainen velka on edelleen yli 250 prosenttia kokonaistulojen määrästä. Jos korot nousisivat nopeammin kuin on odotettu, velanperintätapausten määrä kasvaisi seurauksena korkeista velkatasoista. Siten, tanskalaistaloudet ovat edelleen haavoittuvia, vaikka talous ja velka liikkuvat oikeisiin suuntiin. 

 

Nuorten työttömyys = nuorten velanperintätapaukset

Keskilainapääoman määrä on matalin nuorten velallisten keskuudessa. Toisin kuin 30-60-vuotiailla ja yli 60-vuotiailla velallisilla, keskimääräinen lainapääoma nykyään on korkeampi kaikista nuorimmilla velallisilla. Olennaisin syy löytyy työmarkkinoilta. Vaikka työttömyys keskimäärin on laskenut vuodesta 2015, nuorten työttömyys (25-29-vuotiailla) nousi vuoteen 2017. Nuorten työttömyys on laskenut kesästä 2017, mutta velanperintä seuraa suhdannekierron liikettä. Täten, nykyisen nuoren velallisen suorituskyky on todennäköisesti tulosta edellisistä muutoksista työmarkkinoilla. Taloudellisen tappion riski on rajallinen nuorilla velallisilla, koska heidän tulotasonsa ovat matalampia ja näin myönnetyn lainan määrä vähäisempi. Keskilainapääoma alle 30-vuotiailla velallisilla on noin 80 prosenttia matalampi kuin keski-ikäisillä velallisilla. 

 

Vähemmän laiminlyöntejä jos positiivinen talouskehitys jatkuu

  • Jos työttömyys jatkaa laskuaan, sen pitäisi johtaa väheneviin perintätapauksiin
  • Vähäiset säästöt tarkoittavat talouksille pientä taloudellista puskuria, joka jättää ne haavoittuvaksi tulojen muutosten ikäville vaikutuksille




Asteittainen talouskehitys laskee talousrasituksen määrää kotitalouksittain

Suomella on suurin kasvuvauhti Pohjoismaissa. Työllisyys kasvaa ja työttömyysaste laskee. Viimeisen kolmen vuoden aikana työttömyys on pudonnut 3 prosenttiyksikköä. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010 työttömyys on alle 10 prosenttia. Tuloksena, kuluttajaitsevarmuus on ennätystasolla. 

 

Kuitenkin, palkkojen kasvu on pysynyt hitaana. Jos työttömyysaste jatkaa laskuaan, kuten laajalti odotetaan, paine palkoissa kasvaa, joka kasvattaa kotitalouksien kykyä maksaa laskunsa ajallaan. 

 

Vaikutukset velanperintädatassa eivät vielä näkyvissä

Ekonomiset kehitykset eivät ole vielä selvästi näkyvissä velanperintädatassa. Kun taloudellinen asema paranee, kotitaloudet pystyvät asteittain hoitamaan laskunsa ja velkansa. Velanperintätapausten kokonaismäärä on ollut lähes muuttumaton viime vuosina. 

 

Samalla ajanjaksolla lainapääomat ovat kasvaneet. Tälle kehitykselle voi olla useita eri syitä. Suomalaisilla kotitalouksilla oli negatiivinen säästöprosentti vuonna 2017, tarkoittaen sitä, että kulutus oli tuloja korkeammalla tasolla. Kuroakseen kiinni kulutuksen ja tulojen erotuksen, kuluttajien täytyy lainata. Lainaan perustuva kulutus usein johtaa perintätapauksiin, joissa lainapääoma on korkeampi verrattuna “keskivertotapaukseen”. 

 

Lainaan perustuva kulutus yleisintä 30-60-vuotiailla

Jaettuna eri ikäryhmiin, kasvu lainapääomassa on korkeinta 30-60-vuotiailla. Lainaan perustuva kulutus on korkeinta tässä ikäryhmässä. Alle 30-vuotiailla on rajalliset luottomahdollisuudet ja yli 60-vuotiaat ovat epävarmimpia kuluttamaan lainalla, kuin muut ikäryhmät. 

Katso edullisin kulutusluotto 2022 - Vertaa ja säästä